Auto News Trumpin Venäjä-yhteydet herättävät epäilyksiä – Miksi venäläisten tapaamisesta valehdeltiin?

Washington

Epäilyt Venäjä-yhteyksistä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ympärillä eivät hälvene.

Helmikuussa turvallisuusneuvonantaja Michael Flynn joutui eroamaan, kun kävi ilmi, että hän oli antanut väärää tietoa keskusteluistaan Venäjän Yhdysvaltain-suurlähettilään kanssa. Torstaina oikeusministeri Jeff Sessions jääväsi itsensä tutkimasta Trumpin Venäjä-yhteyksiä, kun kävi ilmi, että hän itse oli antanut väärää tietoa tapaamisistaan Venäjän lähettilään kanssa.

Mikä Trumpin Venäjä-yhteyksissä on epäilyttävää, mikä ei?

On tavallista, että ulkovaltojen diplomaatit ovat yhteydessä presidenttiehdokkaiden kampanjaväkeen rakentaakseen suhteita tulevaan hallintoon. Myös Pohjoismaiden suurlähettiläät tapasivat sekä Trumpin että Hillary Clintonin kampanja-avustajia viime syksynä. Ei siis ole sinänsä kummallista, että Flynn, Sessions ja Trumpin vävy Jared Kushner tapasivat Venäjän suurlähettilästä Sergei Kisljakia.

Tapaamiset asettuvat kuitenkin outoon valoon kolmesta syystä: koska niistä on valehdeltu, koska Venäjä yritti amerikkalaisten tiedusteluviranomaisten mukaan vaikuttaa Yhdysvaltain vaaleihin Trumpin hyväksi, ja koska Trump on toistuvasti puhunut Venäjän presidentti Vladimir Putinista toiseen sävyyn kuin aiemmat Yhdysvaltain presidentit.

Trump kiisti tammikuussa, että hänen avustajansa olisivat olleet kampanjan aikana yhteydessä venäläisiin. Myös Sessions kiisti asian. Nyt on käynyt ilmi, että ainakin Sessions, Flynn ja Kushner ovat tavanneet tai keskustelleet Kisljakin kanssa joko ennen tai jälkeen vaalien.

Sessions oli mukana Trumpin kampanjassa. Senaatin kuulemisissa hän sanoi valaehtoisessa lausunnossa, ettei ollut yhteydessä venäläisiin. The Washington Post -lehti kuitenkin paljasti, että Sessions tapasi Kisljakin kampanjan aikana kahdesti.

Flynn taas keskusteli joulukuun lopussa puhelimitse Kisljakin kanssa. Hän kiisti varapresidentti Mike Pencelle keskustelleensa Venäjän-vastaisista pakotteista. Myöhemmin kävi ilmi, että Flynn oli puhunut nimenomaan pakotteista, ja joutui eroamaan.

Länsimaat päättivät talouspakotteista Krimin valtauksen jälkeen. Pakotteilla Venäjää painostetaan luopumaan sotatoimista Itä-Ukrainassa ja kunnioittamaan Minskin rauhansopimuksen ehtoja. Euroopassa pelätään, että Trumpin johdolla Yhdysvallat pyrkii sopimaan asioista suoraan Venäjän kanssa.

Trumpin avustajien yhteydet venäläisiin ovat suurennuslasin alla siksi, että liittovaltion poliisin FBI:n ja keskustiedustelupalvelu CIA:n mukaan venäläiset yrittivät vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaalien tulokseen Trumpin hyväksi.

Viime kesänä Trump kehotti julkisesti venäläisiä hakkeroimaan Clintonia. Trump on toistuvasti kyseenalaistanut, että venäläiset ovat demokraattien hakkeroinnin takana, mutta ei ole esittänyt mitään todisteita epäilystensä tueksi. Trump on myös kehunut ja puolustanut Putinia toisin kuin liittolaisvaltioiden päämiehiä.

”Mitä [tietoja] venäläisillä oikein on hänestä?” kysyi demokraattien edustajainhuoneen vähemmistöjohtaja Nancy Pelosi torstaina The Washigton Post -lehden mukaan.

Trump on toistuvasti kiistänyt, että venäläiset pystyisivät kiristämään häntä. Hän syyttää demokraatteja politikoinnista ja sanoo vain haluavansa tulla Venäjän kanssa toimeen.

Tällä hetkellä sekä liittovaltion poliisi FBI että kongressi tutkivat Trumpin kampanjan Venäjä-yhteyksiä. Jotkut kongressiedustajat ovat vaatineet erityissyyttäjän nimittämistä.

Toistaiseksi ei ole löydetty savuavaa asetta eli sitä, että Trumpin kampanja olisi sopinut venäläisten kanssa yhteistyöstä Clintonin voittamiseksi. Jos todisteita sellaisesta ilmenisi, Trumpin presidenttiys voisi olla vaarassa.