Auto News Timo Soini: Olemme luomassa Suomeen kuoleman kulttuuria – eduskunta keskusteli, pitäisikö eutanasia laillistaa

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini otti eduskunnassa vahvasti kantaa eutanasiaa eli armokuolemaa vastaan.

Soinin mukaan eduskunta puhuu nyt ihmisen surmaamisen laillistamisesta.

”Olemme luomassa Suomeen kuoleman kulttuuria”, Soini sanoi.

Soinin mukaan aloitteen läpimenon myötä lääkäreistä tulisi teloittajia. Hän ihmetteli, miten myrkkyruiske murhamiehelle eli siis kuolemanrangaistus eroaa myrkkyruiskeesta vanhukselle.

Eduskunta keskustelee tänään kansalaisaloitteesta, jossa esitetään eutanasian laillistamista Suomessa. Aloite keräsi määräajassa yli 63 000 allekirjoitusta.

Soinin mukaan asian ympärillä puhutaan orwellilaista uuskieltä: ensin puhuttiin armomurhasta, sitten armokuolemasta, nyt kansalaisaloitteessa ”hyvästä kuolemasta”. Hänen mukaansa kyseessä on tuttu kaava, kun sanojen merkitystä hämärretään.

”Suomen ei pidä lähteä kuoleman kulttuurin tielle”, Soini sanoi. Hän sanoi toivovansa, että nykyinen eduskunta ei tekisi tällaista päätöstä.

Hän korosti, että haluaa antaa kuoleville kaiken tuen ja kivunlievityksen, jonka voi vain antaa.

Vaikea aihe jakaa myös lääkäreiden mielipiteet. Esimerkiksi Suomen lääkäriliitto ei kannata eutanasiaa.

Asiasta on käyty kansalaisaloitteen myötä vilkasta keskustelua HS:n mielipide- ja artikkelisivuilla. Kantaa ovat ottaneet muun muassa lääkärikunnan edustajat tässä kirjoituksessa ja potilaiden omaiset esimerkiksi tässä kirjoituksessa.

HS kysyi helmikuussa sähköpostitse kansanedustajilta kantaa eutanasiaan. 74 kansanedustajaa kertoi HS:lle kantansa aloitteeseen.

Heistä selvä enemmistö, 51 kansanedustajaa, kertoi kannattavansa aloitetta. Vastaavasti 23 edustajaa kertoi olevansa vastustavalla kannalla. Yli puolet kansanedustajista ei antanut vastausta tai kertoi miettivänsä vielä kantaansa.

Ylen kevään 2015 vaalikoneen perusteella istuvien kansanedustajien enemmistö olisi valmis hyväksymään eutanasian.

Vaalikoneessa 19,5 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että parantumattomasti sairaalla tulisi olla oikeus avustettuun kuolemaan. Jokseenkin samaa mieltä oli 40 prosenttia kansanedustajista. Yhteensä tämä tarkoittaa 119 edustajan kannattavan eutanasiaa.

Myönteisin puolue eutanasialle niin HS:lle kuin Ylelle annettujen vastausten perusteella on vasemmistoliitto, kielteisin kristillisdemokraatit.

Kansalaisaloitteen taustalla on viisi entistä kansanedustajaa Esko Seppänen, Iiro Viinanen, Ilkka Taipale, Osmo Soininvaara ja Henrik Lax.

Kansalaisaloitteessa eutanasialle asetetaan useita ehtoja. Lisäksi aloitteessa vaaditaan, että Suomessa on järjestettävä kattavasti korkeatasoista ja riittävää palliatiivista eli oireen mukaista hoitoa ja saattohoitoa.

Kansalaisaloitteen mukaan eutanasiaan voitaisiin turvautua, jos potilaalla on sietämättömiä fyysisiä ja/tai psyykkisiä oireita, kipuja ja kärsimyksiä, joita ei voida hyvänkään saatto- tai palliatiivisen hoidon avulla ja lääketieteen keinoin olennaisesti lievittää.

Lisäksi eutanasiaa toivovan potilaan tulisi sairastaa kuolemaan johtavaa tautia eikä hänen parantumisestaan olisi toivoa. Hänen täytyisi olla täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen, ja hänen tulisi itse esittää pyyntö eutanasiasta.

Yhden lääkärin arvio ei riittäisi eutanasiaan. Eutanasiatapauksia varten perustettaisiin lisäksi valvontaelin, jolle lääkärin tulisi toimittaa tarkat tiedot muun muassa eutanasiapäätökseen johtaneista syistä.

Vain muutama maa on laillistanut eutanasian

Vain viisi maata, Belgia, Hollanti, Luxemburg, Kanada ja Kolumbia, ovat hyväksyneet eutana­sian, jossa lääkäri aiheuttaa potilaan kuoleman.

Hollanti salli varsinaisen eutanasian ensimmäisenä maana maailmassa vuonna 2002. Lakiin liittyy useita ehtoja: potilaan on pitänyt esimerkiksi pyytää eutanasiaa toistuvasti, hänen kärsimyksensä on sietämätöntä, ja paranemisesta ei ole toivoa.

Hollanti sallii eutanasian myös alaikäisille, 12–17-vuotiaille.

Hollannissa kuolinapua on annettu viime vuosina myös psyykkisesti sairaille ja Alzheimer-potilaille, mikä on herättänyt maassa runsaasti keskustelua.

Hollannissa eutanasian vastustajat ovat olleet huolissaan siitä, että maa on mennyt jo kauaksi lain alkuperäisestä tarkoituksesta eli kuolemansairaiden ja kärsivien ihmisten kärsimysten lopettamisesta.

Eutanasian laillistamista yleisempää on sallia niin sanottu avustettu itsemurha. Siinä lääkäri kirjoittaa potilaalle lääkkeet, joilla potilas itse tai hänen avustajansa voi aiheuttaa kuoleman.

Avustettu itsemurha on sallittu muun muassa Saksassa ja Sveitsissä sekä useissa Yhdysvaltain osavaltioissa.

Sveitsissä erikoisuutena on se, että maa sallii avustetun itsemurhan myös muille kuin omille kansalaisilleen. Suomestakin on matkustettu Sveitsiin tätä tarkoitusta varten.

Aktiivisen eutanasian lisäksi puhutaan myös passiivisesta eutanasiasta, joka tarkoittaa hoidon antamatta jättämistä tai aloitetun hoidon keskeyttämistä. Passiivisessa eutanasiassa potilaan elämää ei yritetä väkisin jatkaa vastoin tämän tahtoa.

Monet lääkärit vastustavat eutanasiaa siksi, että heidän mielestään asianmukaisella saattohoidolla voidaan lievittää potilaan loppuvaiheen tuskia.

Jotkut pitävät eutanasiaa lääkärin etiikan vastaisena. Heidän mukaansa lääkärin tehtäviin ei kuulu lopettaa elämää, vaan parantaa sairauksia, lievittää oireita ja suojella elämää.

Myös eduskuntaan tulleessa kansalaisaloitteessa tähdennetään, että saattohoito on saatava Suomessa kuntoon. Lähinnä kyse on siitä, että sen taso vaihtelee eri puolilla Suomea.

Lääkärit pelkäävät myös sitä, että jos eutanasia laillistettaisiin, sillä alettaisiin korvata asianmukaista saattohoitoa.