Auto News Supersankarileffa heijastelee trumpilaista ihannemaailmaa

Scifi

Logan. Ohjaus James Mangold. Pääosissa Hugh Jackman, Patrick Stewart, Dafne Keen, Stephen Merchant. 138 min. K16. ★★★

Donald Trump on ollut virassa vasta toista kuukautta, ja jo näem­me tieteisfantasian, joka heijastelee trumpilaista ihannemaailmaa koko lailla täydellisesti: vähemmistöt on lähes hävitetty, ja valtaa pitää valkoinen rahamies yksityisarmeijoineen.

Kuva on hyvin tumma, ja sellaisia X-Men-supersankaritarinat ovat aina olleet, mutta Logan tekee sarjassaan synkkyys­ennätyksen. Elokuvaperheen kymmenes osa hyökyy surua ja epätoivoa.

Se on hieman yllättävää, koska sarjakuvayhtiö Marvelin mutanttiporukka on 1960-luvulta asti tarjonnut pönkitystä poljetuille. Nyt maailmanmeno tuntuu säikäyttäneen tekijät heittämään hanskat tiskiin.

Tai tässä tapauksessa kynnet. Logan eli Wolverine (Hugh Jackman) on murtumattomilla rystysveitsillä varustettu mutantti, joka kolmannessa sooloelokuvassaan on eläköitynyt limusiinikuskiksi ja Charles Xavierin (Patrick Stewart) lähihoitajaksi.

Tarina sijoittuu vuoteen 2029. Loganin X-toverit ynnä muutkin mutantit ovat kuolleet, ja yksityinen asejätti geenimanipuloi pikkulapsista supersotilaita Meksikossa.

Sitten yksi näistä lapsista rikkoo Loganin rauhan.

Myönnän: kun tajusin, että vanha kunnon Wolverine saa sidekickikseen kymmenkesäinen tytön, odotin lopputuloksen lällyyntyvän piloille.

Niin erehtyy ihminen.

Enpä muista elokuvaa, jossa lapsi olisi niin veret seisauttavassa toimintatehtävässä kuin Laura-tyttö Loganissa.

Saattaa olla, että muistelen vielä kiikkustuolissa kohtausta, joka tämän ahmanpenikan esittelee. 12-vuo­tias espanjalainen Dafne Keen on kulmakarvojen asentoa myöten täydellinen rooliinsa.

Logan lähtee Lauran kanssa tien päälle Yhdysvaltojen halki, asejätin pyssymiehet kintereillään. Suoraviivainen juoni kumartaa avoimesti westernin suuntaan, ja ennalta-arvattavuus on oikeastaan elokuvan ainoa isompi miinus.

Koska lopultakin näemme valkokankaalla sen, mitä Marvel on pedannut siitä lähtien, kun palkkasi Frank Millerin 1980-luvulla paljastamaan Wolverinen kovan ytimen: brutaalin tappajan kaikessa eläimellisyydessään.

Wolverinen aiempia elokuvaesiintymisiä rasittanut kliinisyys on vaihtunut uskottavan hurmeiseen kynsityöskentelyyn. Ratkaisu palvelee aikuista yleisöä, jolle Logan onkin suunnattu nostamalla ikärajaa.

Muuria Meksikon ja USA:n rajalla ei Loganissa sentään ole.

Mutta sen verran ikäväksi tulevaisuuden USA on elokuvassa maalattu, että Meksikosta pohjoiseen suuntaavat lapsipakolaiset eivät enää edes haaveile asettuvansa Yhdysvaltoihin.

He jatkavat vaellustaan Kanadaan.