Auto News Suomi torjuu Venäjän infohyökkäyksiä paremmin kuin useat muut Euroopan maat, kirjoittaa yhdysvaltalaislehti – asiantuntija: suomalaisia suojaa kansanluonne

Suomi torjuu sitkeästi Venäjän informaatiovaikutusyritykset. Voivatko muut Euroopan maat oppia Suomen menestyksestä?

Näin pohditaan yhdysvaltalaisen Foreign Policy -lehden (FP) laajassa artikkelissa, jossa Suomi nostetaan esiin myönteisenä esimerkkinä. FP:n mukaan Suomi torjuu Itä-Eurooppaan, Baltianmaihin ja jopa Saksaan verrattuna taitavasti Venäjän informaatiovaikuttamisen yrityksiä.

Informaatiovaikuttaminen on sodankäyntiin liittyvä tapa toimia, jolla yritetään vaikuttaa päätöksentekoon vaikuttamalla kansalaisten mielipiteisiin. Joskus infovaikuttamisessa käytetään hyväksi valheita tai vääristellään totuutta.

Informaatiolla vaikutetaan paljon muulloinkin kuin sotaan liittyen. Rauhaan liittyvää, rauhanajan toimintaa kutsutaan strategiseksi viestinnäksi, ja Suomessa tätä viestintää ohjaa Valtioneuvosto. Informaatio-operaatiot eroavat strategisesta viestinnästä siten, että niillä on selkeämmin alku ja loppu.

Informaatiovaikuttaminen on juuri nyt ajankohtainen aihe, koska tänä vuonna monessa Euroopan maassa pidetään vaalit. Epäily siitä, että Venäjä on vaikuttanut Yhdysvaltojen presidentinvaaliin, saa Ranskan, Saksan, Alankomaat ja Tšekin tiedustelupalvelut kiinnittämään tavallista enemmän huomiota Venäjän suunnalta tulevaan informaatiovaikuttamiseen.

Yhdysvaltojen tiedusteluviranomaiset tutkivat väitteitä Venäjän vaikutuksesta vaaleihin.

FP:n artikkelissa Suomen onnistumista vaikutuksien torjunnassa perustellaan sillä, että Suomi on monilla mittareilla hyvä yhteiskunta. Suomen koulutusjärjestelmä on Maailman talousfoorumin mukaan maailman paras, ja talousjärjestö OECD:n mukaan suomalaiset voivat muutenkin hyvin verrattuna muiden maiden asukkaisiin.

Lisäksi Suomen asema vähän korruptoituneena maana suojaa infovaikuttamiselta. FP:n mukaan Ukrainassa ja Georgiassa Venäjän propaganda vahvistaa ja vääristää oikeita ongelmia kuten korruptiota.

FP kertoo, että Viro, Latvia ja Liettua ovat Suomea alttiimpia Venäjän vaikutukselle, sillä niiden venäjänkieliset vähemmistöt ovat suuremmat kuin Suomessa. Lisäksi Suomen johto ottaa infovaikuttamisen vakavasti ja on sen vuoksi lisännyt ministeriöiden välistä tietojen vaihtoa.

Suomen johto on myös tottunut toimimaan Venäjän kanssa, koska mailla on pitkä yhteinen historia. Artikkelissa mainitaan, että Suomen mukaan on nimetty kansainvälisessä politiikassa tuttu ilmiö, suomettuminen.

Myös Saksa on haksahtanut Venäjän vaikutusyrityksiin. Suuret saksalaiset uutismediat tarttuivat tammikuussa 2016 uutiseen 13-vuotiaasta saksalais-venäläisestä tytöstä, jonka venäjänkielinen uutismedia väitti tulleen maahanmuuttajien raiskaamaksi.

Koko juttu todettiin myöhemmin sepitteeksi, mutta tarina oli jo tehnyt tehtävänsä. Se levisi Venäjän valtion televisiossa parhaaseen katseluaikaan, ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kuittasi saksalaismedioiden yritykset korjata virheensä hyssyttelyksi.

Infosotaa tutkinut kirjailija ja sotatieteiden tohtori Saara Jantunen arvioi HS:lle, että FP:n jutussa esitetyt väitteet Suomen erityisestä kyvystä vastustaa infovaikuttamista kuulostavat suurilta osin uskottavilta. Kersantti Jantunen työskentelee Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen tutkijana, mutta korostaa, että antaa haastattelun yksityishenkilönä.

”Onhan se totta, että täällä ei ole ollut infovaikuttamiskatastrofia”, Jantunen kertoo. Häntä haastateltiin myös FP:n artikkelia varten.

Jantunen muistuttaa, että informaatiovaikuttamista on monenlaista ja kaikki vaikuttaminen ei ole niin näkyvää kuin jutussa esitelty televisiossa, lehdissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuva vaikuttaminen. FP:n jutussa mainittujen tekijöiden lisäksi suomalaisia suojaa Jantusen mielestä kansanluonne.

”Suomalaiset ovat käytännönläheisiä ihmisiä. Jalat ovat maassa. Tällaisessa yhteiskunnassa on vaikeampi saada ihmisiä mukaan hössötykseen.”

Hössötyksellä Jantunen viittaa epäuskottaviin väitteisiin, joita venäjänkieliset julkaisut Suomesta joskus levittävät.

Jantusen toteamus toimii vastauksena myös FP:n artikkelin kysymykseen: Voivatko muut Euroopan maat oppia Suomen menestyksestä? Mallia voi ottaa ja oppiminen on mahdollista, mutta monet tekijät, jotka suojaavat Suomea infovaikuttamiselta, ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa.

Kansanluonnetta ei opita vaalikaudessa.

Foreign Policy on haastatellut myös Valtioneuvoston viestintäjohtaja Markku Mantilaa, jonka mukaan hänen informaatiotorjuntaan keskittyvä virkamiesverkostonsa on varmistunut noin kahdestakymmenestä Suomeen kohdistuneesta informaatio-operaatiosta.

Virkamiesverkosto koostuu pääsääntöisesti ministeriöiden viestintäyksiköiden tekijöistä.

Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs René Nyberg huomauttaa samassa FP:n artikkelissa, että Suomi ei ole Venäjän kannalta juuri nyt tärkeä.

”Todellinen intensiteetti kohdistuu nyt Saksaan. [Angela] Merkel on pääruoka. Suomi on pelkkä aterian lisuke.”