Auto News Saksan väistyvä presidentti tekee Euroopalle sitä, mitä teki ensin Saksalle Stasi-arkiston johtajana: patistaa käymään ikävien tosiasioiden kimppuun

Berliini

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti pari viikkoa sitten Münchenin turvallisuuskonferenssin yhteydessä järjestetyillä juhlaillallisilla puheen Saksan liittopresidentille Joachim Gauckille. Gauck ei tosin itse ollut paikalla. Hänellä oli paha flunssa, eikä hän siksi päässyt henkilökohtaisesti vastaanottamaan hänelle myönnettyä Ewald von Kleist -palkintoa.

Niinistö kertoi puheessaan Gauckista anekdootin.

Tapahtumapaikkana on EU-maiden presidenttien yhteisen Arraiolos-ryhmän tapaaminen. ”Sillä kerralla monet kollegoistamme harmittelivat, miten tyytymättömiä kansalaiset ovat Euroopan unioniin. Kuuntelit puheenvuoroja kärsivällisesti ja lopulta sanoit: ’Ehkäpä olette unohtaneet kertoa kansalaisillenne, kuinka paljon hyvää EU on maillenne tuonut?’”

Gauck on nyt viimeisiä päiviään Saksan liittopresidentti. Seuraaja, Saksan entinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier, astuu virkaansa 19. maaliskuuta.

Moni olisi toivonut Gauckin vielä jatkavan presidenttinä, mutta hän päätti toisin vedoten 77 vuoden ikäänsä. Mutta voi olla, että Gauck jatkaa työtään eurooppalaisten arvojen puolustajana. Ensin on kuitenkin hieman huilattava, Gauck kertoi tiistai-iltana Bellevuen linnassa, jossa hän tapasi kansainvälisiä toimittajia.

Presidenttinä Gauck on ottanut tosissaan eurooppalaisten tyytymättömyyden ja sen, miten tyytymättömyys näkyy EU-kriittisyytenä, nationalismina ja populismin kannatuksen kasvuna. Hän on jaksanut puhua siitä, mikä merkitys Euroopan yhtenäisyydellä on itse kunkin vapaudelle ja turvallisuudelle, sille, että perustuslaki pitää, vähemmistöjen oikeuksia kunnioitetaan, demokratia toimii. Se, että demokratia toimii, edellyttää Gauckin mukaan vastuuta kaikilta kansalaisilta, ei vain päättäjiltä.

Gauck on ollut arvojohtajana uskottava. Entinen itäsaksalainen pappi, jonka vanhemmat kuuluivat natsipuolueeseen ja joka on tehnyt monta kertaa tiliä menneisyyden kanssa, tietää, mistä puhuu, kun puhuu arvoista.

Berliinin muurin murruttua Gauck oli keskeisessä roolissa johtamassa Saksan siirtymää kahden järjestelmän mallista – Länsi-Saksan Yhdysvaltojen vahvasti tukemasta demokratiasta ja Itä-Saksan kommunistisesta diktatuurista – kohti yhdistynyttä Saksaa. Gauck oli Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistoja tutkivan viraston ensimmäinen johtaja.

Gauckin työ Stasin arkistojen avaajana ja menneisyydenhallinnan orkestroijana oli niin merkittävä, että hänen nimestään muodostui 1990-luvulla saksaan verbi gaucken. Sillä tarkoitetaan sitä, että käsittelee epämiellyttävät asiat menneisyydestään. Jos joku oli gegauckt, hän oli paljastunut Stasin urkkijaksi.

”Saksa on valmis puolustamaan eurooppalaisia arvoja, mutta tarvitaan muitakin.”

Gauck on tehnyt Saksan liittopresidenttinä samaa Euroopalle kuin mitä hän teki Saksalle työssään Stasi-arkiston johtajana. Hän on vaatinut, että ikävät tosiasiat käydään perinpohjaisesti läpi, jotta yhteinen arvopohja vahvistuu.

Euroopan arvopohja on kovilla. Populismin nousu, uusnationalismi, perustuslain kyseenalaistaminen ja suuren ja autoritaarisen johtajan kaipuu ovat Gauckille kauhistus. Sävy on vakava, kun hän puhuu nationalismista ja populismista.

”Se, että populismi eri värisävyineen nousee, on vakava haaste liberaalille demokratialle”, Gauck sanoo. ”Saksa on valmis puolustamaan eurooppalaisia arvoja, mutta tarvitaan muitakin.”

Se, että EU-kriittisyys on kasvussa, ei tarkoita sitä, että yhtenäinen Eurooppa pitäisi korvata autoritaarisuudella ja uusnationalistisuudella, Gauck sanoo. Nationalismi ei ole koskaan hyödyttänyt Eurooppaa, hän sanoo.

EU-kriittisyys on tosiasia, ja EU:n on uusiuduttava. ”Onneksi enemmistö on eurooppalaisen projektin takana.”

Gauckin mukaan viesti siitä, mikä merkitys Euroopan unionilla on poliittisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti, on osoitettava jokaisella kansanosalle erikseen ja erityisesti. Se ei tosin ole helppoa, sillä esimerkiksi globalisaation ikävät seuraukset, maahanmuutto ja talouskriisit kohtelevat eri kansalaisryhmiä eri tavoin.

Gauck puhuukin usein myös siitä, kuinka eri vaiheissa eri yhteiskunnat ovat demokratioina – muurien murtumisesta on vasta neljännesvuosisata, ja monelta on oma identiteetti kansalaisena kadoksissa. Tätä joukkoa ei saa Gauckin mukaan keskusteluissa ohittaa, muutoin se etsii poliittisen kotinsa poliittiseen nostalgiaan nojaavasta populismista.

Gauck ilmaisi tiistaina syvän huolensa paitsi Euroopasta, myös sen naapureista. Erityisesti hän osoitti sanansa Turkkiin, sillä Turkki on vanginnut saksalais-turkkilaisen toimittajan Deniz Yücelin epäiltynä siitä, että hänen Turkin energiaministeriä koskevat kirjoituksensa olisivat terroristisen propagandan levittämistä.

”Emme voi Saksassa ymmärtää, miksi tämä hyökkäys sananvapautta vastaan on tarpeellinen”, Gauck sanoo. ”Se, mitä Turkissa nyt tapahtuu, herättää vakavia epäilyjä siitä, haluaako Turkki pysyä oikeusvaltiona.”

Gauck muistutti eläneensä 50-vuotiaaksi diktatuurissa, joka ei kunnioittanut lehdistön- ja sananvapautta. Lehdistönvapaus kuuluu niihin arvoihin, joista Saksassa jokainen hallitus pitää kiinni, Gauck sanoi. ”Ja myös presidentti.”