Auto News Pohjoismaiden suurin akku aloitti toimintansa Järvenpäässä – ”Harppaus kohti aurinkotaloutta”

Harvoin on tavallista satamakonttia juhlittu yhtä perusteellisesti kuin tehtiin energiayhtiö Fortumin Järvenpään voimalaitoksella keskiviikkona arvokkaan kutsuvierasjoukon läsnä ollessa.

Kontti on tavallinen, mutta sisältö erikoinen. Se sisältää Fortumin mukaan suurimman sähköakun, joka toistaiseksi on rakennettu Pohjoismaissa.

Keskiviikkona akku yhdistettiin biomassaa käyttävään Fortumin Järvenpään voimalaitokseen. Voimalaitos puskee sähköä, ja sitä varastoidaan vieressä olevaan konttiakkuun.

”Uusi akkumme vie meitä suuren harppauksen kohti aurinkotaloutta. Kun siirrytään enenevästi uusiutuvaan energiantuotantoon, sähkön varastoinnilla on sen rinnalla merkittävä rooli”, sanoi Fortumin tuotannon ohjauksesta ja kehityksestä vastaava johtaja Tatu Kulla avajaistilaisuudessa.

Vaikka Fortumin uusi Batcaveksi nimetty akku onkin Pohjoismaiden suurin, ei se silti ole koolla pilattu. Akun koko kertookin lähinnä sen, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sähkön varastointiin tarkoitettujen akkujen suunnittelu ja rakentaminen on vasta alkamassa.

Akun teho on kaksi megawattia ja energiaa se sisältää maksimissaan yhden megawattitunnin eli tuhat kilowattituntia. Havainnollistettuna tämä tarkoittaa, että akkuun voidaan varastoida sähköä viidesosan siitä, mitä keskimääräinen kerrostalossa asuva kotitalous käyttää vuoden aikana.

Järvenpään akkuhankkeen hintakaan ei ole järin suuri Fortumille, jonka suurin ongelma tällä hetkellä on löytää hyviä investointikohteita niille noin 5–7 miljardille eurolle, jotka ovat kassassa Suomen ja Ruotsin sähkön jakeluverkkojen myynnin jäljiltä.

Konttiakkuhankkeen hinta on 1,6 miljoonaa euroa. Siitäkin Fortum saa 30 prosenttia avustuksena työ- ja elinkeinoministeriöltä, joka tukee teknologisia kehityshankkeita.

Sähköakun Fortum ostaa ranskalaiselta Saftilta, jolla on vuosikymmenten kokemus erilaisten akkuteknologoiden toimittamisesta.

Maailmalla ollaan isojen sähkövarastojen teossa Pohjoismaita edellä, Kulla kertoo. Saksassa on tekeillä jo 105 megawatin akku. Yhdysvalloissa akkuja käytetään sähkön kantaverkkojen osina.

Samaan tarkoitukseen voidaan tulevaisuudessa käyttää myös Fortumin akkua, jos Järvenpään biovoimalan ja akun yhdistävä koehanke onnistuu hyvin ja akkuja rakennetaan lisää.

Varsinaisesti tuotekehittelyyn on kuitenkin lähdetty siksi, että uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkoenergian, osuus kasvaa. Sähkömarkkinan luonne muuttuu ja ohjattavuus vaikeutuu, kun tulee lisää luonnonolosuhteista riippuvaa sähkön tuotantoa. Tulee myös uusia sähkön pientuottajia, kuten kotitaloudet ja pienet yritykset.

Tulevaisuuden sähkömarkkinan hallintaan tarvitaan uusia menetelmiä. Sellainen on sähkön tekeminen varastoon. Se taas edellyttää akkuteknologian kehittämistä.

Fortum ei paini akkuongelmien kanssa yksin, vaan samalla asialla ovat monet tutkimuslaitokset ja yritykset. Sähköntuottajien lisäksi nykyistä parempia, pienempiä ja halvempia akkuja tarvitsevat erityisesti sähköautojen ja kännyköiden tekijät.

Intensiivisestä tutkimustyöstä huolimatta akuissa ei ole päästy sellaiseen läpimurtoon, joka auttaisi sähköautoja tehossa ja hinnassa tasapäiseen kilpailuun polttomoottoriautojen kanssa.

Kulla kuitenkin luottaa siihen, että lähivuosina asiassa tapahtuu edistysaskeleita. ”Näin on yleensä käynyt, kun riittävän paljon kaupallista kiinnostusta jonkin tiimoilla syntyy”, hän sanoo.

”Sata vuotta sitten sähköauto hävisi bensiiniautolle. Maailma olisi aika erilainen, jos olisi käynyt toisin. Nyt on menossa toinen erä.”

Akkuteknologioista tämän hetken markkinoiden suosikki on niin sanottu litium-ioni-akku, jota tyyppiä Fortumin Järvenpäässä oleva akkukin on.

”Se on tekniikka, joka näyttää nyt voittoisalta. Selvää haastajaa ei ole näköpiirissä”, Kulla sanoo.

Varmaa sen voitto ei ole, koska vaihtoehtoisia teknologioita on paljon kehitteillä.