Auto News Miten voi korjata kanta.fi:n väärät tiedot?

Terve taas, lukijat, tässä Torsti.

Viime palstalla puhuttiin lottovoiton jakamisesta siten, ettei joudu maksamaan lahjaveroa.

Matti Halinen huomautti, että loton voi jakaa osuuksiin jo pelihetkellä. Tämä pitää paikkansa, mutta lahja­veron välttämiseksi osuudet pitäisi aina lahjoittaa perheenjäsenille ennen arvontaa. Ennen arvontaa kupongin arvo on sama kuin panoksen, mutta voiton osuttua kohdalle tilanne muuttuu.

Lahjoitushetkeä voi toki olla ulkopuolisen vaikea todentaa, mutta arvonnan jälkeen tehdyn lahjoituksen väittäminen ennen arvontaa tapahtuneeksi ei olisi Torstin mielestä ihan rehtiä peliä.

Torstin mainintaa siitä, että yksikin litra bensiiniä voisi rikkoa dieselmoottorin, pidettiin turhana pelotteluna. Tikkaremmin moottoriekspertti kuitenkin vahvisti, että uusissa vähäpäästöisissä ja energiatehokkaissa moottoreissa asia on näin. Vanhoissa 1970–1980-luvun moottoreissa ei ollut yhtä tarkkaa.

Ja sitten uusiin kysymyksiin.

Nyt kun meillä on näppärästi kanta.fi-sivuston tiedot saatavillamme, voidaan selkeästi nähdä, miten muun muassa lääkärit ovat meitä ymmärtäneet. Omista tiedoistani olen löytänyt lääkärin maininnan, että ”on muka” se ja se sairaus. Tämä sairaus on kuitenkin vienyt minut eläkkeelle. Eräs toinen tuskallinen vaiva taas on kanta.fi:n tiedoissa sijoitettu väärään paikkaan. Lääkärit lukevat tietoja hartaasti ja myös uskovat mieluummin niitä kuin edessään olevaa potilasta. Miten siis saa korjattua kanta.fi-sivuston tiedot? Tuollaisina niistä on haittaa yhtä paljon kuin hyötyä.

– Mummo vaan ei muumio

 

Kanta.fi, viralliselta nimeltään Omakanta, on palvelu, josta voi tarkistaa lääkärien itsestä tekemät kirjaukset, tutkimustulokset ja reseptit. Kela pitää palvelua yllä mutta ei vastaa sen tiedoista. Kirjauksesta vastaa aina sen tehnyt lääkäri tai terveydenhuollon ammattilainen.

Jos kokee, että kirjauksissa on virheitä, kannattaa ensi sijassa ottaa yhteyttä niiden tekijään ja pyytää korjausta. Mikäli kirjauksen tekijä ei enää työskentele samoissa tehtävissä, kannattaa ottaa yhteyttä kirjaukset tehneen yksikön johtoon.

Korjaukset tehdään niin, että sekä korjaus että alkuperäinen merkintä ovat luettavissa.

Hesarissa oli pari viikkoa sitten kuolinilmoitus, jossa oli vuonna 1945 syntynyt sotainvalidi. Ihmettelen näin nuorta sotainvalidia. Onko kyseessä esimerkiksi rauhanturvaaja?

– Leena Turusta

 

Sotainvalideiksi lasketaan ihmiset, joiden vamman Valtiokonttori katsoo johtuneen vuosien 1939–1945 sodista. Tällainen ihminen voi kuulua Sota­invalidien veljesliittoon.

Sotainvalidin ei tarvitse olla sota­veteraani, vaan myös siviilinä vammautuneet voivat olla sotainvalideja.

Vuonna 1945 syntynyt sotainvalidi on siis voinut vammautua vauvana sodan loppuvaiheessa.

Toinen vaihtoehto on se, että henkilö on vammautunut sotien jälkeen sodista maastoon jääneestä miinasta tai räjähteestä. Sotien jälkeen etenkin pikkupoikia vammautui tällä tavoin. Sotainvalidien joukossa heitä on kutsuttu nallipojiksi.

Sodista maastoon unohtunut räjähde voisi periaatteessa tehdä ihmisestä sotainvalidin vielä nykyisinkin.

Rauhan aikana sotilastehtävissä vammautuneet ovat puolestaan sotilasinvalideja. Vuoteen 1990 asti he saivat korvausturvaa saman lain mukaan kuin sotainvaliditkin, mutta vuodesta 1991 lähtien asevelvollisina tai rauhanturvaajina vammautuneita on koskenut sotilastapaturmalaki.

Hesarissa oli 24.2. juttu qwerty-näppäimistöstä. Kuka ja miksi on keksinyt, että ö ja ä ovat tässä järjestyksessä? Kymmenien vuosien käytön jälkeen ne menevät edelleen sekaisin. Joskus ennen ne olivat nykyisen pilkun ja pisteen paikalla loogisessa järjestyksessä ä ja ö. Vai muistanko väärin?

– Olli Nieminen

 

Nykyinen näppäimistöstandardi tulee vuodelta 1976. Kyse oli kansainvälisestä vuonna 1971 käynnistetystä muutoksesta, jossa pilkku, piste ja väliviiva standardoitiin nykyisille paikoilleen alimmalle kirjainriville. Aiemmin niiden paikalla olivat Suomessa å, ä ja ö. Ja, kuten muistit, aiemmassa standardissa niiden järjestys todella oli aakkosista tuttu. Uuden standardin myötä ääkköset kuitenkin siirtyivät nykyisille paikoilleen.

Uusi standardi on pitkälti yhteispohjoismainen. Suomalainen näppäimistö periytyy pienin muutoksin vuonna 1973 käyttöön otetusta norjalaisesta näppäimistöstä. Norjassa ö:n ja ä:n paikalla tosin ovat ø ja æ.

Sille, miksi norjalaiset päättivät laittaa ø:n ennen æ:tä, Torsti ei löytänyt varmaa selitystä. Ainakin osasyy voi olla se, että norjassa ø on æ:ta yleisempi kirjain, joten sen sijoittaminen keskemmäs voi nopeuttaa kirjoittamista.

Torsti Facebookissa: http://ift.tt/2h4cFD5.