Auto News Kysely ruotsalaisille: Suomesta tulee mieleen sauna, Muumit ja Arja Saijonmaa – yli puolet ei tiedä naapurista juuri mitään

Tukholma

Ai mitäkö tulee tulee noin spontaanisti mieleen Suomesta?

Petrus Norlinilla, 46, on vastaus heti valmiina.

”No silloin sitä ajattelee Arja Saijonmaata saunassa laulamassa Elämälle kiitos”, hän sanoo Hötorgetin humussa, Tukholman keskustassa.

Saijonmaa on Ruotsissa jo pitkään asunut suomalainen laulaja, jolla on Ruotsissa uskollinen fanikuntansa. Muutakin ruotsalaiselle Norlinille tulee mieleen Suomesta. Esimerkiksi Ruotsin-laiva. Laivan kohdalla hän ajattelee tosin humalaisia ruotsalaisia, ei niinkään suomalaisia.

”Minulla on oikein myönteinen kuva, tykkään Suomesta. Te olette vähän suorempia kuin ruotsalaiset, olen aika kyllästynyt ruotsalaisiin, itse asiassa”, Norlin sanoo ja ylistää suomalaisten vähäistä halua mielistellä muita.

Norlinin näkemystä Suomesta voi pitää melko tyypillisenä Ruotsissa. Se on todistettu nyt ihan tutkimuksella.

Suomen Tukholman-instituutti, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto ja ajatushautomo Magma julkaisivat torstaina laajan, Novus-yhtiön toteuttaman kyselyn ruotsalaisten Suomi-kuvasta.

Yksi tutkimuksen viesti on, että Suomi-kuva on ihan hyvä, joskin vähän vanha. Eikä Suomesta tiedetä kovin paljoa.

62 prosenttia vastaajista arvioi yleisen suhtautumisensa Suomeen joko hyvin myönteiseksi tai melko myönteiseksi. Neljän prosentin suhtautuminen naapuriin on hyvin kielteinen tai kielteinen. Loput olivat neutraaleja tai eivät osanneet sanoa.

Samaan aikaan hieman yli puolet kyselyyn vastanneista luokitteli tietonsa Suomesta olemattomiksi tai vähäisiksi, ja vain 12 prosenttia arvioi tietävänsä Suomesta hyvin paljon tai paljon.

”Mehän luemme täällä enemmän Indonesiasta kuin Suomesta”, kiteyttää Norlin, kun häneltä kysyy, kuuleeko Ruotsissa uutisia Suomesta.

”Ei Suomesta kuule paljoakaan. Muista maista, kuten Norjasta, on medioissa paljon enemmän”, sanoo myös Hanna Gustafsson, 16.

Kysely tehtiin kahdessa osassa, runsaan tuhannen ihmisen kyselytutkimuksena ja erillisillä fokusryhmähaastatteluilla.

Kun ruotsalaisia pyydettiin kyselyssä nimeämään spontaanisti Suomesta mieleen tulevia asioita, olivat yleisiä muun muassa sauna, järvet, Helsinki ja vodka. Mediasta ruotsalaiset olivat lukeneet politiikasta ja koulusta. Esimerkiksi suomenruotsalaisuudesta tiedettiin hyvin vähän.

Kulttuuri-ilmiöistä tai -persoonista Muumit ja Angry Birds olivat selvästi tunnetuimpia, kun ruotsalaisille annettiin lista valmiita vaihtoehtoja. Spontaanisti mieleen tulivat lisäksi muun muassa Arja Saijonmaa, Lordi ja Jörn Donner. Yli 60 prosentille ei tullut spontaanisti mieleen ketään.

Neljä kymmenestä ruotsalaisesta yhtyi väittämään, jonka mukaan Suomessa asuvat juovat enemmän alkoholia kuin asukkaat muissa Pohjoismaissa. Todettakoon, ettei tämä pidä paikkaansa, sillä tilastollisesti alkoholin kulutus on perinteisesti ollut suurempaa Tanskassa.

Suuri osa yhtyy myös väittämiin, joiden mukaan Suomessa on toimiva yhteiskunta ja elintaso, joka on lähellä Ruotsia.

Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson on tuloksista yleisesti ottaen iloinen.

”Minusta todella isoja yllätyksiä ei ollut. Tutkimus piirtää aika myönteisen kuvan ja on aika rohkaiseva. Ruotsalaisilla on myönteinen Suomi-kuva ja he tunnistavat, että he tietävät liian vähän, mutta he haluavat oppia enemmän”, hän sanoo.

Se, että Suomesta tunnutaan tietävän niin vähän, selittyy Erikssonin mielestä sillä, että monen näkökulmasta Suomi on väärässä suunnassa. Erityisesti, jos asuu Etelä-Ruotsissa.

”Tiedonvaihto Suomesta Ruotsiin päin on aika heikkoa. Suomessa ei ole juurikaan ruotsalaisia toimittajia, jotka säännöllisesti kertoisivat Suomen tapahtumista”, Eriksson sanoo.

Entä se viinan juominen muihin Pohjoismaihin verrattuna?

”Se on vanhaa ennakkoluuloa. Mutta toisaalta ihmiset myöntävät myös, että heidän Suomi-kuvaansa hallitsevat vanhat ennakkoluulot. Kävin kuuntelemassa fokusryhmien keskusteluja, missä se tuli ilmi.”

Ruotsalaisilta kysyttiin satavuotisjuhlan kunniaksi vielä, kuinka moni sattuu tietämään, milloin Suomi sai itsenäisyytensä.

Sen tiesi vain 12 prosenttia vastaajista.

”Äääää. Se oli 1918. Ai ei? No 1919?”, arvelee Petrus Norlin Hötorgetilla.

”Minä en ole hyvä numeroissa, en tiedä”, kuittaa Ulla-Britt Olofsson, 83.

”Luin siitä kyllä koulussa. Ehkä 1916?”, sanoo Hanna Gustafsson.

Mutta löytyy toki yksi, jolla on Suomi-tietous ihan tarkalleen hallussa.

”Nyt siitä on sata vuotta. Se oli siis 1917”, laskee Jan Nyvelius, 72.

Mutta hän onkin ainakin melkein Suomesta. Vaimo on suomalainen ja kesät on vietetty jo 33 vuotta Längelmäessä, Tampereen ja Jyväskylän välissä.