Auto News Kannustinloukkuryhmä tyrmää asumistuen vuokrakaton – sosiaaliturvan vastikkeellisuutta voisi lisätä

Valtiovarainministeriön kannustinloukkutyöryhmä suhtautuu kielteisesti asumistukimenojen hillintään vuokrakatolla.

Perjantaina selvityksensä julkistanut finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalon vetämä työryhmä esittää kuitenkin useita keinoja leikata kallista asumistukea.

Vuodessa asumistukimenot ovat kasvaneet jo lähes kahteen miljardiin euroon. Ongelmaksi koetaan, että asumistuesta huomattava osa valuu vuokrahintoihin.

Työryhmän selvityksen perusteella hallituksen on määrä tehdä kannustinloukkuja purkavia ratkaisuja puoliväliriihessään huhtikuussa.

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) esitti viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa että, asumistuen neliövuokrille pitäisi laittaa katto.

Enimmäisvuokra voisi olla Tiilikaisen mukaan 12 euroa neliömetriltä edullisimmilla alueilla ja alle 20 euroa pääkaupunkiseudulla.

Tiilikainen sanoi, että hän aikoo ehdottaa leikkuria, kun asiaa hallituksessa käsitellään.

Tiilikainen totesi Ylen haastattelussa, että valtioneuvosto vahvistaisi vuosittain aluekohtaiset enimmäisneliövuokrat, joiden ylittävään osaan ei voisi saada tukea.

Kannustinloukkuja ja alueellista liikkuvuutta selvittänyt työryhmä on tuottanut hallituksen käyttöön listan toimista, joita se esittää syvällisemmin selvitettäviksi.

Työryhmä myös kertoo, minkä toimien jatkoselvittämistä se ei pidä nyt perusteltuna.

Viime budjettiriihessä hallitus sopi toimista, joilla työllisyysastetta pyritään nostamaan. Budjettiriihessä sovittiin myös kannustinloukkuja ja alueellista liikkuvuutta selvittävän työryhmän asettamisesta.

Työryhmä toteaa, että koska palkka määräytyy pääasiallisesti markkinoilla, kannustinloukkujen purkaminen edellyttää joko sosiaaliturvan alentamista, palkkaan ja sosiaaliturvan kohdistuvan verotuksen eriyttämistä tai sosiaaliturvaan liittyvän tarveharkinnan muutosta.

Kannustinloukkujen purkamisessa sosiaaliturvan alentaminen tai tarveharkinnan kiristäminen on julkisen talouden kannalta edullisinta, tarveharkinnan lieventäminen taas kalleinta.

Kannustinloukkujen lieventämisen yksi vaihtoehto on sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisääminen.

Kannustinloukkutyöryhmän työtä edelsi ansiosidonnaista työttömyysturvaa pohtiva työmarkkinajärjestöjen työryhmä. Sen esitys on työllisyysvaikutuksen mittaluokaltaan suurempi kuin mikään kannustinloukkutyöryhmän tarkastelemista toimenpiteistä.

Hallituksen esitys ansiosidonnaisen työttömyysturvan niin sanotusta aktiivimallista annetaan eduskunnalle tänä keväänä.

Myös työeläkesopimuksessa mainittu työttömyysputki-iän nosto olisi työllisyysvaikutukseltaan erittäin merkittävä.

Kumpikaan näistä toimenpiteistä ei osu kaikkein pienituloisimpiin, eikä kumpikaan todennäköisesti aiheuta perustuslaillisia pohdintoja. Näiden toimien toteuttaminen on työryhmän mukaan siten ensisijaista.

Alueelliseen liikkuvuuteen liittyvistä toimenpiteistä työryhmä ei ole tehnyt uusia avauksia.

Työryhmä ei ole helmikuun loppuun päättyneessä määräajassa pystynyt myöskään selvittämään esille nostettujen toimenpiteiden perustuslainmukaisuutta eikä toimenpiteiden vaikutusta tiettyihin väestöryhmiin.

Työryhmän mukaan se, että työntekoa ei aina koeta rahallisesti kannattavaksi, johtuu sosiaaliturvan tasosta suhteessa työmarkkinoilta tarjolla olevaan palkkaan.

Työryhmä ei tehnyt esityksiä hallitukselle eikä hallitus ole käsitellyt yksittäisiä toimenpiteitä.

”Työnteon pitää aina kannattaa. Kiitän työryhmää kattavasta kannustinloukkuselvityksestä. Nyt on perehtymisen ja jatkovalmistelun aika. Päätöksiä tehdään hallituksen puolivälitarkastelussa”, toteaa valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) ministeriön tiedotteessa.

Jatkovalmistelua koordinoi hallituspuolueiden neuvotteluryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Orpo ja jäseninä ovat sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps) sekä kansanedustaja Annika Saarikko (kesk).