Auto News Hallitus siirtää noin 75 prosenttia alueellisista työllisyys- ja yrittäjyyspalveluista yksityisille yrityksille

Vuoden 2019 alusta lähtien suomalaiset eivät enää asioi välttämättä valtion TE- tai Ely-toimistoissa vaan uusien maakuntien hoitamissa kasvupalvelukeskuksissa, joita hoitaisivat pääasiassa yksityiset yritykset.

TEM:n työmarkkinajohtaja Kimmo Ruth arvioi, että noin 75 prosenttia nykyisistä viranomaisten hoitamista palveluista siirtyy joko yksityisille yrityksille tai kolmannen sektorin hoidettavaksi.

Näin käy, jos juuri lausuntakierrokselle lähtevä laki tulee voimaan.

Nykyisin työllisyys- ja yrittäjäpalveluja hoitaa hiukan päälle 3 000 virkamiestä, joten noin 2 000 virkamiestä menettää ainakin viranomaistittelinsä ja saa etsiä töitä esimerkiksi uusista palveluyrityksistä.

Virkamiehille jää tehtävät, jotka lain mukaan pitää hoitaa virkamiesvastuulla. Näitä ovat muun muassa henkilöille maksettavat tuet tai korvaukset tai yritystuet. Maakunta hoitaa tehtävän myös, jos yksityisiä palveluntarjoajia ei löydy tai niitä on kilpailun näkökulmasta liian vähän.

Kyse on hallituksen mukaan hallintohimmelin purkamisesta ja pyrkimyksestä luoda hallinto, joka auttaa maakuntien taloudellista kasvua.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kutsuu uudistusta yhdeksi hallituksen suurimmista uudistuksista. ”Verrattain monimutkainen tämä kokonaisuus kieltämättä on”, hän sanoo.

Lintilä arvioi, että uudistus vie 5–10 vuotta, koska yksityisen palvelusektorin syntyminen vie aikaa.

”Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa nykyistä tehokkaammin kasvu ja elinvoima koko maassa. Jokainen maakunta saa jatkossa vastuun ja vapauden kehittää oman menestysreseptinsä itse”, Lintilä sanoo.

Nimeä uudella keskuksella ei ole, mutta valmistelussa on käytetty nimeä kasvupalvelukeskus.

Uudistuksessa palvelut järjestävät maakunnat, ei valtio. Se tarkoittaa, että maakunta määrittelee palvelun laadun, tarpeen ja määrän sekä hankkii palvelut markkinoilta. Sen pitää varmistaa, että palvelut ovat kaikkien saatavilla. Laki ei määrää, miten maakunta sopii palvelujen tuottamisen.

Hallitus kutsuu uusia palveluja ”kasvupalveluiksi”. Niitä voivat olla muun muassa työnhaku, työllistämisneuvonta, ammatinvalinnanohjaus ja osaamisen kehittäminen.

Rekrytointipalvelujen hoitamisesta on valmistumassa oma lakinsa tänä keväänä.

Uudellamaalla tehdään oma ratkaisu, koska alue on koko maan kasvuveturi. Pääkaupunkiseudulla järjestämisvastuu on alueen kuntien kuntayhtymällä.

Samassa yhteydessä valtio uusii valtakunnalliset yrityspalvelut. Team Finlandin kohtalo päätetään hallituksen puoliväliriihen yhteydessä huhtikuussa.