Auto News Charlie Musselwhiten perinnebluesissa on yhä ytyä – esiintyy perjantaina Tampereella

Blues

Charlie Musselwhite Savoyssa.

Harpistilaulaja Charles Musselwhite, 73, oli jo elämää nähnyt valkoinen teinipoika hakiessaan sijaansa Chicagon mustien bluesmuusikkojen ydinpiireistä. Pian hänestä kypsyi yksi aikansa, instrumenttinsa ja musiikkityylinsä keskeisistä vaikuttajista.

Jos ei laulu aina kumpua totutun ärhäkkäänä soi harppu yhä komeasti eikä mikään tunnu voivan tukahduttaa ikäpäivillä Grammynkin plokanneen papparaisen yhä elinvoimaisen perinnemusiikin sisäistä paloa.

Esitykset ja jutustelut sujuivat leppoisan miellyttävissä merkeissä, joihin tosin istuisi vahvempikin dynamiikka ja väriläiskittely. Ainesta kyllä piisaisi.

Huikeimpaan yhteissoitantaan lämmettiin odotetusti Little Walter -klassikossa It Ain’t Right, jossa notkearanteinen rumpali June Core koristelee muutenkin heikkohermoista hirvittävällä tempolla syöksyvää junakomppiaan taiturimaisilla umpimusikaalisilla filleillä koorus toisensa jälkeen, ikään kuin olisi saanut ylimääräisen käsiparin rytmiseen taikatemppuiluunsa.

Eksyi iltaan myös soitannollinen harha-askel. Musselwhite teki sinänsä tyylinmukaista kunniaa nuoruudenystävänsä Robert Nighthawkin fraseologialle soittaen yhden biisin verran slidekitaraa, mutta liu’utukset jäivät falskeiksi kaiketi kuulemisongelmienkin vuoksi.

Sitäkin tunnelmallisemman jälkimaun jätti encorena esitetty instrumentaaliballadi Cristo Redentor, joka on kulkenut Musselwhiten epävirallisena tunnuskappaleena aina artistin 50 vuotta sitten ilmestyneestä vallankumouksellisesta ensialbumista saakka.

Basisti Randy Bermudes ja luontevasti oman käsialansa löytänyt kitaristi Matt Stubbs tekivät varmaa ja luotettavaa työtä.